Kysy lisää myynti-insinööriltämme Kari-Pekka Kuusraiselta:
Kari-Pekka Kuusrainen
Myynti-insinööri
B.Sc. Chemical Eng.
Mob. 040 128 2804
kp.kuusrainen@finess.fi
7.5.2026
Lämmöntalteenotto (LTO) on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevä ratkaisu, joka parantaa energiatehokkuutta rakennuksissa ja teollisuuden prosesseissa. Energian tuotannon sähköistyessä se on keskeinen keino pienentää kokonaiskulutusta, päästöjä ja kustannuksia.
Lämmöntalteenotto (LTO) tarkoittaa energiatehokasta ratkaisua, jossa hukkaan menevää lämpöenergiaa otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen esimerkiksi rakennusten, prosessien tai käyttöveden lämmityksessä. Ratkaisu pienentää kaikkiaan energiankulutusta, kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
Lämmöntalteenottoa hyödynnetään laajasti eri kohteissa. Yhteistä näille kaikille on se, että se siirretään talteenottotekniikan avulla takaisin käyttöön sen sijaan, että lämpö poistuisi ympäristöön ilman hyötykäyttöä.
Keskeisessä roolissa lämmöntalteenotossa ovat lämpöpumput, jotka ottavat lämpöä talteen esimerkiksi kiinteistön poistoilmasta, prosessikaasuista- ja nesteistä sekä jätevedestä. Lämpöpumpuilla voidaan jalostaa talteen otettu lämpö vaikka kiinteistön kaukolämpöverkkoon.
Finess Energyn myynti-insinööri Kari-Pekka Kuusrainen kertoo, että kaikenlaiset lämmöntalteenottoratkaisut ovat nyt erittäin ajankohtaisia, koska energian tuotannon sähköistäminen etenee vauhdilla sähkökattiloiden ja lämpöpumppujen avulla.
Pelkkä sähköistäminen ei kuitenkaan riitä, vaan energian talteenotto on keskeinen keino myös kokonaiskulutuksen vähentämiseksi.
“Energian kierrättäminen tukee vihreää siirtymää ja tarjoaa samalla merkittäviä taloudellisia säästöjä”, hän taustoittaa.
Hänen mukaansa vihreä siirtymä lisää usein sähkönkulutusta, mutta eri prosessien, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon, tuotantoprosessien ja jätevesien lämmöntalteenotto, voi vähentää suoraa sähkönkäyttöä. Kertaalleen käytetyn energian uudelleen hyödyntämisellä saavutetaan helpommin myös yrityksen toiminnalle asetetut energiatehokkuustavoitteet.
“Se voi pienentää hiilidioksidipäästöjä ja tuoda selvää kilpailuetua sekä ympäristöhyötyjen että tuotantokustannusten kautta.”
Kysy lisää myynti-insinööriltämme Kari-Pekka Kuusraiselta:
Kari-Pekka Kuusrainen
Myynti-insinööri
B.Sc. Chemical Eng.
Mob. 040 128 2804
kp.kuusrainen@finess.fi
Potentiaalisia lämmönlähteitä lämmöntalteenotolle ovat:
Prosessin lämmöntalteenotto on hyödyllistä erityisesti kohteissa, joissa jäähdytys- tai lämmitystarve on suuri. Tuotantoprosesseissa syntyy usein merkittäviä määriä lämpöenergiaa esimerkiksi jäähdytysvesissä, poistoilmassa tai höyryissä.
Talteen otettu lämpö voidaan käyttää uudelleen prosessien lämmityksessä, käyttövedessä tai kiinteistön energiatarpeissa. Yleensä ratkaisu maksaa itsensä takaisin nopeasti.
Finess Energy on toteuttanut monia ratkaisuja niin elintarvike-, muovi-, metalli- kuin kemianteollisuuteen.
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tarkoittaa rakennuksesta poistuvan ilman sisältämän lämpöenergian hyödyntämistä uudelleen. Sen avulla poistoilmasta talteen otettu lämpö siirretään tuloilmaan tai kiinteistön lämmitykseen, jolloin energiaa ei mene hukkaan.
Ratkaisu voidaan toteuttaa sekä uudiskohteissa että olemassa olevissa rakennuksissa, ja sitä voidaan tehostaa lämpöpumppujen avulla. Ratkaisu toimii erinomaisesti esimerkiksi liiketiloissa, hoivakiinteistöissä, kouluissa ja hotelleissa.
Energiansäästön lisäksi ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla saavutetaan parempi sisäilma ja miellyttävät olosuhteet.
Jäteveden lämmöntalteenotto perustuu viemäriin päätyvän lämpimän veden sisältämän energian hyödyntämiseen. Sekä teollisuudessa että kiinteistöissä jäteveden mukana poistuu jatkuvasti hyödynnettävissä olevaa lämpöä.
Ratkaisu on erityisen tehokas kohteissa, joissa käytetään suuria määriä lämmintä vettä, kuten teollisuuslaitoksissa, pesuloissa tai uimahalleissa. Talteen otettu energia voidaan hyödyntää paikallisesti tai keskitetysti esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla.
Lämmöntalteenotossa hyödynnetään lämpöä, joka syntyy eri järjestelmissä sivutuotteena ja poistuisi muuten ympäristöön. Tällaisia lämmönlähteitä ovat esimerkiksi lämmin poistoilma, käytetty vesi, jäähdytysjärjestelmät sekä erilaiset koneet ja laitteet, jotka tuottavat lämpöä käytön aikana.
Hukkalämmön lämpötila ei aina vastaa prosessin, kiinteistön tai käyttöveden lämmitykseen tarvittavaa lämpötilaa, mutta lämpöpumpun avulla lämpötilaa voidaan nostaa halutulle tasolle. Finess Energy tarjoaa lämpöpumppuja, joilla voidaan jalostaa jopa yli 100 °C lämpöä matalammastakin hukkalämmöstä.
Kuusrainen muistuttaa, että mikäli lämmöntalteenottojärjestelmään valitaan lämpöpumppu, on tärkeää huomioida uudet luonnolliset kylmäaineet.
“Ne ovat pitkälle tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja, ja niiden merkitys korostuu erityisesti huollossa, kun vanhemman sukupolven synteettiset kylmäaineet poistuvat markkinoilta”, Kuusrainen sanoo.
Lämpöpumpputeknologiassa on siirrytty yhä enemmän kohti luonnollisia kylmäaineita, kuten hiilidioksidia, ammoniakkia ja propaania. Taustalla vaikuttaa erityisesti kiristyvä EU-sääntely, joka ohjaa pois perinteisistä synteettisistä kylmäaineista kohti matalamman ilmastovaikutuksen vaihtoehtoja.
Kylmäaineiden käyttöä ohjaa EU-tasolla laadittu F-kaasuasetus. Finessin toimittamat ratkaisut eivät käytä 1.1.2026 rajoitettuja korkean GWP-arvon kylmäaineita.
Lämmöntalteenoton kannattavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten energian hinta, järjestelmän käyttöaste, talteen otettavan lämmön lämpötilataso sekä järjestelmän oikea mitoitus ja ylläpito. Mitä enemmän lämpöä syntyy ja mitä tasaisempaa sen hyödyntäminen on, sitä suurempi on saavutettava hyöty.
Hankkeen kannattavuus syntyy siitä, että riippuvuus ulkoisista energialähteistä vähenee ja energian hinnanvaihtelujen vaikutus pienenee.
“Energiatehokkaat järjestelmäratkaisut voivat vähentää energian hinnanvaihteluiden vaikutusta tuotantokustannuksiin ja parantaa kustannusennustettavuutta”, lisää Kuusrainen.
Hankkeiden takaisinmaksuajat vaihtelevat kohteen mukaan. Teollisissa prosesseissa, joissa hukkalämpöä syntyy paljon ja jatkuvasti, takaisinmaksu voi olla nopea. Lämmöntalteenottoa arvioitaessa keskeistä onkin tarkastella kokonaisuutta ja tulevaisuuden tavoitteita.
”Investointeja tulisi tarkastella myös pitkän aikavälin näkökulmasta.”
Lämmöntalteenottojärjestelmien tehokas toiminta edellyttää säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa. Oikein toteutettu ylläpito varmistaa laitteiston toimintavarmuuden, pidentää sen elinkaarta ja ehkäisee häiriöitä ennen niiden syntymistä.
“Järjestelmäratkaisujen ylläpito on osa normaalia huoltotoimintaa, ja hyvin huollettu kokonaisuus on vakaa sekä pitkäikäinen”, Kuusrainen vakuuttaa.
Etävalvonnan avulla järjestelmän toimintaa voidaan seurata reaaliaikaisesti ja reagoida nopeasti mahdollisiin poikkeamiin. Näin lämmöntalteenotto toimii optimaalisesti ja pysyy jatkuvasti hallittuna.
Finess Energy tarjoaa kattavat huolto- ja ylläpitopalvelut kaikkialle Suomeen.
Lämmöntalteenottoprojekti alkaa hukkalämmön lähteen ja sen hyödyntämismahdollisuuksien kartoituksella. Keskeistä on ymmärtää, mistä lämpöä syntyy sekä millaisissa lämpötiloissa ja kuinka tasaisesti.
Samalla määritellään, mihin talteen otettu lämpö halutaan hyödyntää sekä millaista lämpötilatasoa tämä edellyttää eri vuodenaikoina. Suunnittelussa huomioidaan myös järjestelmän integrointi olemassa oleviin LVI- ja prosessiratkaisuihin, automaatio, tilantarve sekä huollettavuus.
Mitoitusta varten asiantuntijamme keräävät tiedot hukkalämmön määrästä ja laadusta, lämmön käyttökohteesta sekä kohteen nykyisestä lämmitysjärjestelmästä ja sen kapasiteetista.
Toimitamme energiatehokkaita järjestelmiä 15 vuoden kokemuksella.
Haluatko tietää, kuinka paljon lämmöntalteenotto voisi säästää juuri sinun kohteessasi? Finess Energy auttaa kartoittamaan hukkalämmön lähteet, mitoittamaan ratkaisun ja laskemaan kannattavuuden realistisilla oletuksilla.
Ota yhteyttä:
Kari-Pekka Kuusrainen
puh. 040 128 2804
kp.kuusrainen@finess.fi
Lämmöntalteenoton säästöpotentiaali riippuu kohteesta, mutta siihen vaikuttavat erityisesti hukkalämmön määrä, lämpötilataso, käyttöaste sekä energian hinta. Tarkka säästö arvioidaan kohdekohtaisella laskelmalla.
Hyvä hyötysuhde riippuu lämmöntalteenottoratkaisusta. Olennaisempaa on tarkastella, kuinka paljon energiaa (MWh/vuosi) saadaan oikeasti hyödynnettyä käytännössä.
Lämmöntalteenotto ei yleensä ole kannattavaa, jos hukkalämpöä syntyy vain vähän tai sille ei ole selkeää hyödyntämiskohdetta lähellä lämmön syntysijaa.
Lämmöntalteenotto kerää ja siirtää talteen hukkalämpöä, kun taas lämpöpumppu nostaa tämän energian lämpötilatasoa käyttökelpoiseksi. Käytännössä lämmöntalteenotto ja lämpöpumppu toimivat usein yhdessä samassa järjestelmässä.
Kyllä. Lämmöntalteenottojärjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa ja seurantaa, jotta järjestelmä toimii tehokkaasti ja luotettavasti koko sen elinkaaren ajan.
Lämmöntalteenotto sopii usein myös olemassa oleviin kiinteistöihin, mutta toteutus riippuu tilavarauksista, nykyisistä järjestelmistä ja lämmön hyödyntämismahdollisuuksista. Jokainen kohde vaatii erillisen tarkastelun.
Lämmöntalteenoton takaisinmaksuaika vaihtelee kohteesta riippuen. Takaisinmaksu arvioidaan tapauskohtaisesti laskelmien avulla. Kohteet, joissa hukkalämpöä syntyy runsaasti, takaisinmaksu voi olla nopeaa.