Lämpöpumput tekevät mahdolliseksi sellaisten lämpötilojen hyödyntämisen, jotka eivät ole suoraan käyttökelpoisia prosesseissa. Ostoenergian määrää pystytään vähentämään, kun käytetään hyväksi olemassa olevia hukkalämpöjä tai ympäristön ilmaisia uusiutuvia energialähteitä, kuten ilmaa tai maaperää.
Lämpöpumppujen avulla voidaan hyödyntää lukuisia erilaisia lämmönlähteitä, kuten jätevettä, kylmäkoneiden lauhdelämpöä sekä rajattomasti saatavilla olevaa ulkoilmaa, maalämpöä ja muita ympäristön lämmönlähteitä. Näiden uusiutuvien lähteiden etuna on, että niistä ei tule pumppauskustannusten lisäksi muita kuluja.
Nykyaikaisilla lämpöpumpuilla voidaan tuottaa hyvinkin suuria lämpötiloja ja tehoja. Sen ansiosta lämpöpumppujen käyttökohteet ja toiminta-alueet laajenevat jatkuvasti parantaen jäte- ja ympäristölämmön käyttömahdollisuuksia sekä vähentäen primäärienergian tarvetta ja päästöjä.
Lämpöpumpuissa oleellinen tekijä on laitteen lämpökerroin eli COP (coefficient of performance), joka kuvaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Lämpökerroin osoittaa, kuinka moninkertainen lämpöpumpun avulla hyödyksi saatava lämpöenergia on pumpun käyttämään ulkoiseen energiaan verrattuna. Hyötysuhde on helposti muutettavissa hyötyeuroiksi.
Lämpökerroin riippuu täysin tuotetusta lämpötilaerosta ja käyttöolosuhteet ovat ratkaisun suunnittelussa oleellinen tekijä. Siksi on tärkeää, että koko prosessi optimoidaan eikä tehdä tarpeettoman korkeita lämpötiloja.
Jos lämpökerroin on 3, energiasta 2/3 tulee ilmaisesta lähteestä eli ostoenergian tarve putoaa 1/3:aan. Jos kohteeseen on ennen ostettu energiaa 900 kW, COP 3 -hyötuhteen lämpöpumpulla energiasta 600 kW saadaan ilmaisesta lähteestä ja 300 kW on ostettava primäärienergiana.
Ostettavan primäärienergian määrän pudotessa kolmannekseen aiemmasta myös asiakkaan riski energian hintaan liittyen laskee kolmannekseen.
Lämpöpumppujen suunnittelussa ovat merkittävässä roolissa myös sopivat lämmönlähteet. Esimerkiksi jäähdytyskoneiden lauhdelämmön lämpötila on korkea, mikä mahdollistaa hyvän lämpökertoimen.
Lämpöpumppua ei ole aina järkevää mitoittaa hetkellisen maksimitehontarpeen mukaan, vaan on kannattavaa huomioida kokonaisjärjestelmä. Koko lämpöpumppujärjestelmän tehokkuuteen vaikuttavat oleellisesti myös sekä lämmönkeruu- että lämmönjakelupuolen lämmönsiirtimien valinta.
Käytettävät kylmäaineet vaikuttavat marginaalisesti lämpöpumppujen hyötysuhteeseen, mutta merkittävästi investoinnin hintaan. Eri kylmäaineilla on erilaiset ympäristövaikutukset ja asiakkaan kannalta on tärkeää, että asiaa katsotaan hieman pidemmällä perspektiivillä kuin senhetkisellä hinnalla. Saatavuus ja hinta voivat muuttua merkittävästi kylmäaineita koskevien määräysten ja tuotantomäärien muutosten vaikutuksesta. Me suosimme laitteita ja järjestelmiä, joissa käytetään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia uuden ajan kylmäaineita.
Lämpöpumpun suunnittelussa on syytä ottaa huomioon käyttöolosuhteet, kokonaishyötysuhde ja mahdollisuudet prosessin parantamiseen. Näin saavutetaan maksimaalinen vuotuinen käyttöaste ja kustannustehokkuus.
Lämpöpumppu on ympäristötavoitteiden kannalta kiitollinen laite, sillä se mahdollistaa hukkalämmön hyödyntämisen ja pienentää primäärienergian kulutusta. Tiukentuvat vaatimukset ovat ajaneet kehittämään ns. monitoimilämpöpumppuja, joilla saavutetaan entistä parempi energiatehokkuus ja käyttöaste.
Motiva: Lämpöpumppujen hankintaopas – kunnat ja taloyhtiöt
Lämpöpumpuilla saavutetaan merkittäviä taloudellisia säästöjä sekä ympäristöhyötyjä monenlaisissa kiinteistöissä. Lämpöpumppujen asentaminen taloyhtiöihin on yleistynyt viime vuosina.
Oletko kiinnostunut lämpöpumpuista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai täytä lomake, niin me otamme yhteyttä sinuun:
Juha-Pekka Paavola
puh. 040 159 7767
juha-pekka.paavola@finess.fi
Henri Tuisku
puh. 040 187 3114
henri.tuisku@finess.fi
