8.10.2025
Hukkalämpö on noussut Suomessa tärkeään rooliin energiantuotannon sähköistymisen, datakeskusten kasvun ja päästövähennystavoitteiden myötä. Aiemmin hyödyntämättä jäänyt lämpöenergia nähdään yhä useammin arvokkaana resurssina, jota voidaan hyödyntää teollisuudessa, kiinteistöissä ja kaukolämmön tuotannossa. Finess Energy tarjoaa kattavat ratkaisut hukkalämmön hyödyntämiseen niin energiasektorin toimijoille kuin teollisuuteen.
Hukkalämmön hyödyntäminen on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi Suomen energiajärjestelmää. Taustalla vaikuttavat energiantuotannon sähköistyminen, päästövähennystavoitteet sekä kasvava tarve parantaa energiatehokkuutta. Samalla aiemmin hyödyntämättä jääneisiin lämmönlähteisiin kohdistuu yhä enemmän kiinnostusta.
Erityisen ajankohtaiseksi hukkalämmön on nostanut datakeskusten määrän kasvu. Myös teollisuuden energiatehokkuusvaatimukset, kaukolämpöverkkojen kehittyminen ja uusien lämpöpumppuratkaisujen yleistyminen ovat lisänneet kiinnostusta hyödyntää jo kerran tuotettua energiaa aiempaa tehokkaammin.
Hukkalämmön talteenotto luo merkittäviä mahdollisuuksia energiansäästöön, mutta teollisuuden prosesseissa se jää vielä usein hyödyntämättä. Energiamurroksen ja sähköistymisen myötä hukkalämmön hyödyntämiseen on avautunut uusia ratkaisuja, jotka tekevät ylijäämäenergian kierrätyksestä entistä kannattavampaa Suomessa.
“Hukkalämmön hyödyntämisessä on valtava potentiaali. Lämpöpumppujen avulla siitä voidaan tuottaa kaukolämpöä sekä kattaa monipuolisesti myös muuta energiantarvetta eri käyttökohteissa”, taustoittaa myynti-insinööri Kari-Pekka Kuusrainen.
Kun kohteessa tarvitaan samanaikaisesti lämmitystä ja jäähdytystä, monitoimilämpöpumppu voi parantaa käyttöastetta ja investoinnin kannattavuutta merkittävästi.
Hukkalämpöä syntyy lähes kaikkialla, jossa energiaa käytetään lämmittämiseen, jäähdyttämiseen tai tuotantoprosesseihin. Merkittäviä hukkalämmön lähteitä ovat:
Datakeskuksista on tullut yksi puhutuimmista hukkalämmön lähteistä Suomessa. Tekoälyn, pilvipalveluiden ja digitaalisten palveluiden kasvu lisää jatkuvasti palvelinkapasiteetin tarvetta, ja se kasvattaa myös jäähdytyksessä syntyvän hukkalämmön määrää.
Datakeskusten etuna on, että lämpöä syntyy tasaisesti ympäri vuoden. Tämän vuoksi niiden tuottama hukkalämpö soveltuu hyvin hyödynnettäväksi lämpöpumppujen avulla esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa. Samalla voidaan vähentää uuden lämmöntuotannon tarvetta ja parantaa energiajärjestelmän tehokkuutta.
Suomessa datakeskusten hukkalämpö on noussut kiinnostavaksi, koska maassa on laajat kaukolämpöverkot ja pitkä lämmityskausi. Parhaimmillaan datakeskuksen tuottama lämpö voidaan hyödyntää suoraan alueellisessa kaukolämpöverkossa tai suurten kiinteistöjen lämmityksessä.
Hukkalämmön hyödyntäminen jaetaan usein prosessien hukkalämmön hyödyntämiseen sekä jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseen. Tällöin puhutaan usein myös prosessien lämmöntalteenotosta ja jäteveden lämmöntalteenotosta (LTO).
Finess Energyllä laitteiden kannalta lämpöpumput ja suora lämmönsiirto ovat tärkeimmät keinot, joita hukkalämmön talteenotossa hyödynnetään. Tehokkainta on usein yhdistä eri keinoja, joilla saadaan paras hyöty aikaan.
“Esimerkiksi yhdistämällä suora lämmönsiirto ja lämpöpumput saimme erään asiakkaan investointikustannukset puolitettua, ja samaan aikaan hyötysuhde yli kaksikertaistui”, mainitsee toimitusjohtaja Juha-Pekka Paavola.
Finess Energy on saavuttanut asiakasprojekteissaan positiivisia yllätyksiä.
“Projektisuunnitelmamme voivat näyttää alussa monimutkaisilta, ja muuttuvia tekijöitä voi olla useita. Tarkka suunnittelu ja modernin automaation hyödyntäminen varmistavat hyvän lopputuloksen”, Paavola toteaa.
Omaa hukkalämpöään hyödyntävä kiinteistö voi lisätä omavaraisuuttaan hyvin laajalla skaalalla.
Yrityksen kannattaa ottaa hukkalämpö talteen silloin, kun lämpöä syntyy säännöllisesti ja riittävästi, sen hyödyntäminen on teknisesti mahdollista ja investointi on taloudellisesti kannattavaa.
Paavolan mukaan helpointa on aloittaa hukkalämmön hyödyntäminen, jos sekä hukkalämpöä tuottavat prosessit että siitä hyötyvät prosessit tai kiinteistöt sijaitsevat riittävän lähellä toisiaan ja ovat samassa omistuksessa.
Lämpöpumppujen hankinta on yritykselle suuri investointi, mutta laitteiston hankintaan on saatavilla energiatukea.
“Jotta yritys haluaa investoida, täytyy olla näkyvissä selkeä rahallinen hyöty. Tärkeää on jonkinlainen takaisinmaksuaika, oli se sitten tuettuna tai ilman tukea”, painottaa Kuusrainen.
Finess Energyn näkökulmasta jätevedenpuhdistamot, teollisuuspesulat ja uimahallit ovat jo aktiivisia hukkalämmön hyödyntäjiä. Prosesseissa syntyvää lämpöä käytetään esimerkiksi kiinteistöjen lämmitykseen tai siirretään kaukolämpöverkkoon.
Paavola kertoo, että Suomessa pesulat ovat hyödyntäneet hukkalämpöä laajamittaisesti jo pidempään.
“Meillä on useampikin kohde, joissa pesulan käyttämä lämmitys hoituu 100 % lämmön talteenotolla poistuvasta jätevedestä”, sanoo Paavola.
Lohjan Peltoniemen jätevedenpuhdistamossa otetaan talteen lämpöä puhdistetusta jätevedestä ja ilmastusprosessista. Finessin toimittaman lämmöntalteenottojärjestelmän avulla hyödynnetään vuosittain noin 215 MWh lämpöenergiaa kiinteistön lämmitykseen. Ratkaisun ansiosta jätevedenpuhdistamon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet noin 26 000 kiloa vuodessa.
Merkittäviä toimijoita ovat myös datakeskukset, joissa syntyy suuria määriä hukkalämpöä jäähdytyksen yhteydessä. Tämä lämpö voidaan hyödyntää tehokkaasti kaukolämpöjärjestelmissä jopa kaupunkitasoisesti ja kattaa osa koko kaupungin lämmitystarpeista.
Tutustu myös näihin Finess Energyn toteuttamiin hukkalämpöratkaisuihin:
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa syntyy arviolta 130 TWh hukkalämpöä vuodessa, josta vain murto-osa hyödynnetään. Kaikkea hukkalämpöä ei voi jalostaa tuotannon hyötykäyttöön, mutta arvio potentiaalista on noin 35 TWh.
| Syy | Haaste | Ratkaisu | |
|---|---|---|---|
| 1 | Kiinteistöllä ja prosessilla on eri omistaja | Kiinteistön omistaja ei halua investoida laitteistoon | Löydetään kaikille osapuolille yhteinen etu |
| 2 | Kiinteistöt ja prosessit ovat samassa omistuksessa, mutta elävät teknisesti erillään | Kiinteistön ja prosessin yhteyttä ei ole ajateltu, ja hukkalämpö jää hyödyntämättä | Suunnitellaan ja toteutetaan kannattava yhteistyö prosessin ja kiinteistön välillä |
| 3 | Käytännön ongelmat: hukkalämmön syntypaikan ja hyödyntämiskohteen etäisyys toisistaan tai vaikeat olosuhteet | Tarvittavien putkistojen pituus ja määrä on liian suuri, jolloin toiminta on vähemmän kannattavaa | Tehdään tarkat laskelmat ja suunnitelmat, onko hukkalämmön talteenotto kannattavaa |
Kuusraisen ja Paavolan mukaan useat teollisuudenalat voisivat lisätä hukkalämmön hyötykäyttöä. Esimerkiksi teollisuudessa syntyy paljon korkealämpötilaisia hukkalämpöjä, joita voidaan hyödyntää joko omissa prosesseissa tai siirtää ulkopuoliseen käyttöön.
“Teollisuudessa aiemmin käytettyjen energianlähteiden hinnat ovat nousseet, joten hukkalämmön talteenottotavat ovat tulleet houkutteleviksi”, Paavola kertoo.
Monessa teollisuuskohteessa tarvitaan sekä jäähdytystä että lämmitystä, joten parhaimmillaan nämä voidaan yhdistää hyvin energiatehokkaasti.
“On todella paljon jäähdytyksiä, jotka edelleen menevät harakoille. Niistä aika moni voisi olla muutettavissa siten, että syntyvää lämpöä hyödynnettäisiin erityisesti lämpöpumpputekniikalla.”
Myös metsäteollisuudessa lämmön- ja höyryntuotannon sähköistyminen muuttaa tilannetta ja luo tarpeita uusille hukkalämpöratkaisuille.
Finess Energyllä kartoitamme yrityksenne hukkalämpöpotentiaalin kattavasti ja tarjoamme siihen sopivat ratkaisut kokonaistoimituksena.
Kuusrainen ja Paavola muistuttavat, että Suomessa hukkalämmön hyödyntäminen on maailman mittakaavassa erittäin kannattavaa.
Suomessa on poikkeuksellisen paljon kaukolämpöverkkoja ja pitkä lämmityskausi. Hukkalämpöä voidaan hyödyntää joko suoraan sen syntypaikassa tai siirtää kaukolämpöverkkoon, jolloin se palvelee laajemmin yhteiskunnan lämmitystarpeita
”Kaukolämpöyhtiöt ovat tänä päivänä tosissaan kiinnostuneita näistä hukkalämpöjen kohteista”, lisää Paavola.
Paavola uskoo, että yhteistyö kaiken kaikkiaan hukkalämmön lähteiden ja hyödyntäjien kanssa on koko ajan kehittymässä, kun riittävästi tietoa asiasta ja eri vaihtoehtoja tarjotaan.
Kuusrainen nostaa esiin vielä kiertotalousajattelun merkityksen.
“Hukkalämpö tulisi nähdä osana resurssiviisasta teollisuutta, ei pelkkänä sivutuotteena.”
Hyvä esimerkki Suomen eduista on myös maahan rakennettavat datakeskukset. Suomessa on mahdollista saada kokonaista ekonomiaa sillä, että lämpöä siirretään kaukolämpöverkkoon eikä hukata sitä.
“Kun Euroopassa haetaan vastuuta, hukkalämmön talteenottoon on pakko kiinnittää huomiota”, kiteyttää Kuusrainen.
Oletko kiinnostunut sähkökäyttöisistä höyrykattiloista tai kuumavesikattiloista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai täytä lomake, niin me otamme yhteyttä sinuun:
Juha-Pekka Paavola
puh. 040 159 7767
juha-pekka.paavola@finess.fi
Hannu Liimatainen
puh. 045 109 9070
hannu.liimatainen@finess.fi
Kari-Pekka Kuusrainen
puh. 040 128 2804
kp.kuusrainen@finess.fi
Lämpöpumput tekevät hukkalämmöstä käyttökelpoista nostamalla sen lämpötilaa tarvittavan määrän. Lämmön voi hyödyntää omassa prosessissa, oman kiinteistön lämmityksessä tai myymällä lämpöä paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Finess Energy tarjoaa kohteen mukaan suunniteltuja, joustavia lämpöpumppuratkaisuja.
Vaikka alkuinvestointi on suuri, hukkalämmön hyödyntäminen parantaa yrityksen kannattavuutta, kun energiaa tarvitsee ostaa vähemmän. Uudet ansaintamallit, kuten lämmön myynti kaukolämpöverkkoon, voivat tuoda lisätuloja. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hukkalämmöllä vähentää myös päästöjä.
Jos kiinteistöllä ja prosessilla on eri omistaja, yhteistä etua ei ole välttämättä löydetty. Myös hukkalämmön lähteen ja hyödyntämiskohteen fyysinen etäisyys voivat tehdä toiminnasta kannattamattoman.
Lämpöpumppulaitteisto voi olla kallis investointi, mutta Suomessa siihen on saatavilla energiatukea.
Hukkalämmön hyödyntäminen edistää yrityksen vastuullisuustavoitteita. Osana kiertotaloutta hukkalämpö on tärkeä lämmön lähde ja tukee yrityksen omavaraisuutta.
Yhdessä sähkökattiloiden kanssa lämpöpumput mahdollistavat joustavan, energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen lämmöntuotannon, kun fossiilisia polttoaineita voi välttää.
Sähköistyminen muuttaa koko energiantuotantoa. Tulevaisuudessa trendaavat ainakin datakeskukset, vihreä vetytalous ja yksittäisesti energian siirtäminen prosessista toiseen prosessiin tai kiinteistöjen omaan käyttöön.
Tekoälyn, pilvipalveluiden ja datakeskusten määrän kasvun vuoksi syntyy yhä enemmän hyödynnettävää lämpöä. Suomessa on kattava kaukolämpöverkko ja pitkä lämmityskausi, jossa datakeskuksissa syntyvää hukkalämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti paikallisesti.
Päivitetty 4.9.2026
